Hiidenvuori

Kotiseuturetkeltä

2011-07-09T19:10:00.002+03:00

Tässäpä kuva Hiidenvuoresta katsottuna Hiidensalmen toiselta puolelta, sieltä Lyöttilän rannasta.

Tuli käytyä pienellä kotiseutukierroksella ja päädyttyä Uiton tien päähän Lyöttilään. Se paikka on ihan vastapäätä Hiidensaaren laituria. Kuvassa ylhäällä näkyy Hiidenvuoren kalliokukkulaa.

Uusia lauluja Hiidenvuorella 2011

2011-06-19T08:40:00.003+03:00

Eilen illalla kuulimme Hiidenvuoren yökonsertissa uudenlaisia lauluja verrattuna aikaisempaan. Esiintyjät Taina Piira, Jaakko Ryhänen ja Seppo Hovi tarjosivat vaihtelevaa kuultavaa. Nytkin saimme kuulla kimaran Merikantoa - sen lisäksi mm. Äänisen aallot, Oi, Juliska, oi Juliska ja jopa musikaalisäveliä. Kaikki tämä mukavassa kokoelmassa, jonka juonsi pianisti Seppo Hovi. Sepolla oli tarjota mojovia vitsejä laulelmataiteen saralta. Ilta oli todella mukava: tuuli ei haitannut äänen kantavuutta. Laulajilla tosin saattoi olla hieman vaikeuksia kylmähkön sään takia, mutta hyvin he pärjäsivät.

Myös tv-kamera oli löytänyt tiensä Hiidenvuorelle haastattelemaan Jaakko Ryhästä. Olosuhteet ovat siellä aina sen verran hankalat, että pääesiintyjä jäi tässäkin kuvassa hieman "mopen osalle". Mutta Jaakko Ryhänen kertoi olevansa iloinen, että eka kertaa hänen konserteissaan oli myös koira kuulijoiden joukossa. Niin kuin olikin; oikein hiljainen pikku karvaturri siellä istui.

Kuvassa yleisö odottelee konsertin alkamista. Sateen uhka oli pelkkää uhkausta - ei satanut!

Kevättä Hiidenvuorella

2011-04-24T09:47:00.000+03:00

Hiidenvuoren kevät 2011 näkyy nyt sitten siinäkin, että polun taivaltajalle on uusia portaita. Helpottaa nousemista aika paljon! Samoin polun alkua on päällystetty kivituhkamurskeella. Enää ei ole juuren käkkylöitä kompastuttamassa kulkijaa.

Tonttu siivosi uusia portaita kevään roskista.

Perjantaina 22.päivänä Hiidenvuoren päältä saatiin kuva Kymen vielä jäisistä rannoista Pyhäjärvelle päin. Innokkaat kalamiehet lähtivät juuri veneellään verkoille Lyöttilän rannasta.

Vuorelle konserttiin tulijat:

2011-04-22T09:34:00.000+03:00

Hei, yökonserttiin tulevat kuulijat! Muistakaas taas, että liikenne puuroutuu viimeisellä tienpätkällä noin 60 - 45 min ennen konsertin alkua (konsertti alkaa klo 23). Luottakaa kuitenkin liikenteenohjaajiin.

Konsertissa istutaan paljailla kallioilla: kannattaa kantaa kevyttä istuma-alustaa mukana. Samoin oikein kätevää on ottaa mukaan pikkuinen käsivalaisin - se auttaa kummasti puolen yön jälkeen alas päin palattaessa. Nythän kaupoista varmaankin löydätte pieniä led-valaisimia jopa avaimenperiksi; ne käyvät tähän hommaan hyvin.

Hiidenvuorella 2011 yökonsertti hiuppusolisteineen

2011-02-17T11:17:00.004+02:00

Hiidenvuoren yökonsertti vuonna 2011 saa vieraileviksi tähdiksi sopraano Taina Piiran ja basso Jaakko Ryhäsen, heitä säestämään tulee pianisti Seppo Hovi. Konsertti on lauantaina 18.6. alkaen klo 23. Odotetaanpas hiuppuhienoa tilaisuutta. Linkki Iitin musiikkijuhlille.

Luontopolku-juttu Hiidenvuoresta

2011-01-11T13:49:00.003+02:00

Tähän kopioin jutun Etelä-Suomen Sanomien nettisivulta (27.10.2009), koska se on niin kiva! se kertoo Hiidenvuoresta luontopolkujen kiertelijän näkökulmasta. kirjoittaja on Esa Arvekari.

Lakijyrkänteeltä avautuu esteetön kansallismaisema kaikkiin suuntiin. Kymijoen vesistöä jylhimmillään. Kumpuilevia kukkuloita, soukkia saaria, kimaltelevia selkiä. Humisevia harjumetsiä. Istuskelu maakunnan katolla saa kävijän tuntemaan itsensä erämaan kuninkaaksi.
Mikäli retkeilijä olisi seissyt samalla paikalla 6 800 vuotta sitten hän olisi nähnyt henkeä salpaavan näytelmän Muinais-Päijänteen tulvan puhkaistua Heinolan harjun. Villi ja vapaa Kymi hautasi alleen maa-alueet Hiidenvuoren molemmin puolin vieden puita ja irtainta ainesta mennessään. Koskemattomana säilynyt vuori sai laelleen muinaislinnan. Siitä tuli merkinantopaikka, jonka vainovalkeat näkyivät yli kymmenen kilometrin päähän.
Linna on hävinnyt, mutta muinaistunnelmaan pääsee kapuamalla ylös salakäytävää pitkin. Miehen hartioiden levyinen halkeama on syntynyt vuoren länsirinteeseen jääkauden uurtaessa kallioperää.
Legendoja
Pieni Kätkytsaari myrskylle alttiissa Pyhäjärvessä kirvoittaa esiin kertomuksen 1800-luvulla kaatuneesta kirkkoveneestä.
- Vene oli lähtenyt Jaalan kappelista matkalle kohti Iitin kirkkorantaa myrskyn yllättäessä. Kyydissä oli kastekirkkoon meneviä lapsia ja vanhempia, joista useimmat joutuivat veden varaan ja hukkuivat, kertoo retken opas Iitin liikuntasihteeri Matti Rantala.
- Eräs vauvoista oli kääritty tiukasti lampaan taljaan. Vesi kuljetti käärön saaren rantaan, josta pelastajat sen löysivät. Saari nimettiin Kätkytsaareksi.
Toinen tarina kertoo, että Iitin kirkkoon matkalla olleista veneistä laskettiin naisetja lapset vastarannalle Hiidensaaren ohituksen ajaksi, koska hiisi aiheutti sairautta, hedelmättömyyttä ja onnettomuuksia.
- Tapa säilyi siihen saakka kun eräs villi tyttö hyppäsi veneestä Hiidensaaren rantaan ja säilyi vahingoittumattomana, Rantala kertoo.
Yökonsertteja
Hiidenvuoren lähihistoriaa ovat jyrkänteellä pidetyt kesäkonsertit, joiden alullepanija on Hella Wuolijoki.
- Wuolijoki vedätti Marlebäckin kartanosta hevosella pianon jyrkänteen laelle. Aivan ylös asti hevonen ei päässyt, joten loppumatka hoitui miesvoimin. Tapa jatkuu edelleen.
- Tosin kunta on hiljattain hankkinut kevyemmän pianon kantajien selän säästämiseksi, Rantala muistuttaa.
Pisteitä
Hiidenvuori kerää pluspisteet maiseman vaikuttavuudesta, liikkumisen helppoudesta, varustuksesta sekä siisteydestä.
Kulku jyrkänteelle on järjestetty niin hyvin, että pikkulapsetkin pääsevät ylös omin voimin.
Vuorella voi käydä nopsasti, ilman varusteita ja kantamuksia.
Eväät kannattaa jättää autoon. Ne voi poimia takaisin tullessa ja suunnata toiselle retkelle etelärannan tulenteko-, ruokailu- ja leiripaikalle.
Erityisen viehättävää on, että retkipolku ympäristöineen on miltei luonnontilassa. Se on säästynyt liialta kulumiselta erillisen nuotiopaikan ansiosta.
Levähdyspaikka uimarantoineen palvelee samalla vesimatkailijoita. Retkikohdetta voisi parantaa sijoittamalla levähdyspaikalle, polun varteen tai parkkipaikalle alueen värikkäästä historiasta kertovia karttoja ja opasteita.
Matti Rantala puristaa ylimääräisen bonuspisteen kertoessaan, että kunta järjestää tarvittaessa retkiseurueille polttopuut nuotion sytyttämistä varten.
- Esimerkiksi koululaisryhmät ovat saaneet puut suoraan nuotiopaikalle. Mikäli retkiseurue liikkuu kanooteilla, puut annetaan kyytiin Mankalasta, hän lupaa.

Polun kunnostustyöt alkavat

2010-10-21T14:45:00.003+03:00

Hiidenvuoren polkua kunnostetaan tänä syksynä. Työtä tehdään Iitin kunnan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoituksella. Polkua tasoitellaan pahimmista paikoista ja jyrkkien kohtien portaat uusitaan hiukan leveämmiksi. Polun pintaan laitetaan kivituhkaa, joka sitoo maa-ainesta valumasta pois. Näin polusta tulee nykyistä turvallisempi. Näin tapahtuu lehtitietojen mukaan.

Lehtijuttu Hiidenvuoresta

2010-06-30T08:51:00.003+03:00

"Voimalla kymmenen miehen" otsikoi Seura juttunsa Hiidenvuorelta. Vuoden 2010 yökonserttia oli seuraamassa toimittaja Seura-lehdestä. Hannu Teiderin kirjoitus on julkaistu Seurassa nro 25-26 (23.6.2010). Artikkelissa on Lukas Pearsallin valokuvat. Niin valokuvissa kuin kirjoituksessakin keskitytään kertomaan - yksityiskohtaisesti, värikkäästi ja historiaan välillä palautuen - pianon kantamisesta Hiidenvuorelle ennen yökonserttia. Juttusarjan kulmaotsikko näyttääkin olevan "Ihmisiä suviyössä". Pianon kantaminen on aikamoinen suoritus! Urheiluseurat tekevät sen talkootyönä. Kiitos heille siitä! Ja sitten siihen päälle vielä liikenteenvalvonta alhaalla parkkipaikoilla. Siinäpä on suviyötyötä!

Satoihan se

2010-06-14T19:46:00.004+03:00

Näin hienosti pakattu piano odotti laulajia ja soittajaa Hiidenvuorella tänä vuonna. Pakattu, koska haluttiin säästää pianoa sateelta. Hieman satoikin, kun olimme joukolla kuuntelemassa yökonserttia (12.6.2010). Reijo jätti alussa testattavaksi säätieteilijän lausuman, että viiden minuutin kuuro saattaa kulkea ylitsemme konsertin aikana. Ja niinpä kävikin: ensimmäisten laulujen aikana se sadekuuro tuli, eikä kestänyt kuin ehkä sen 4 - 5 minuuttia. Hetken päästä kuulijat saivat laittaa sateenvarjonsa suppuun. Hiukan vaan puut humisivat tuulessa.

Kovin luontoperäisiä ovat nämä tänne sopivat laulutkin. Laulajat olivat valinneet mm. Sibeliuksen ja Kuulan lauluja: Tuuli se taivutti koivun larvan... Saatiin nauraa tilanteeseen sattuville sanoituksille. Waltteri ja Marjukka juonsivat tilaisuuden oikein kivasti - ovat huumori-ihmisiä näköjään. Erinomaisen hyvin he pärjäsivät äänellään tuulen tuiverruksessa. Hauska oli olla mukana, vaikka takamus kastuikin!

Sataako vai eikö sada?

2010-06-12T08:11:00.005+03:00

Sataako vai eikö sada? Siinäpä pulma täksi päiväksi. Illalla klo 23 pitäisi alkaa Hiidenvuoren yökonsertti. Sää vaikuttaa kuitenkin niin epävakaiselta, että nyt voisi harrastaa vaikkapa vedonlyöntiä. No, minä veikkaan, että ei sada!
Mutta jos sataisikin, niin konsertti siirtyy pidettäväksi Iitin kirkkoon Iitin kirkonkylälle (os. Iitintie - jotain 881). Ilmoitukset tästä siirtymisestä tulevat tien varteen illalla; paikkoina ovat Iitin kirkonkylä ja Kymentakana risteys, josta alkaa Hiidensaarentie.
Pidetään peukkuja! Tulevathan tänä vuonna esiintyjiksi Marjukka Tepponen, Waltteri Torikka ja Kirsi Saari.

Hiidenvuorelle yökonserttiin

2010-05-18T15:27:00.000+03:00

Hiidenvuoren yökonsertti on tänä vuonna lauantaina 12. kesäkuuta. Klo 23 konsertti alkaa : laulamaan herkeävät sopraano Marjukka Tepponen ja baritoni Waltteri Torikka, heitä säestämään ryhtyy Kirsi Saari. Kuulemme taas hehkeitä sävelmiä Suomen luonnossa.
Muistattehan, että liikenne puuroutuu viimeisellä pikkutiellä noin tuntia ennen? Tulkaapa siis ajoissa ja noudattakaa liikenteenohjaajien neuvoja.
Laulajat tulivat palkituiksi Lappeenrannan laulukilpailuissa tänä vuonna. He esiintyvät lauantai-illan alussa ensin Iitin kirkossa musiikkijuhlien konsertissa klo 18. Siellä he esittävät ooppera-aarioita. Sitten on edessä matka Hiidenvuorelle! Pidetään peukkuja, että on kiva ja leppeä sää.

Kansantarina Hiidenvuorelta

2010-01-30T17:20:00.001+02:00

Tässä linkissä on kansantarina Lyöttilän pojasta ja Hiiden tyttärestä. Se on kerrottu Iitin murteella. Koettakaa ottaa selvää!

Elämä pelissä Hiidenvuorella

2009-10-15T22:30:00.003+03:00

Television eli YLE TV1:n ohjelma Elämä pelissä piipahti Hiidenvuorella. Torstaina 15.10.2009 nähdyssä sarjan jaksossa yksi onnen etsijä, Teija, keskusteli onnellisuusvalmentajansa kanssa Hiidenvuoren juurella. Ylhäällä vuorella hän antoi tuulen heilutella huiviaan jyrkänteen reunalla. Hänen mukanaan oli koko perhe. Tytär tanssahteli vaaleanpunaisena keijuna vuoren kallioilla. He lähettivät höyheniä tuulen mukaan lentelemään - kuin onnellisuuden tervehdyksinä tai toivotuksina.
Hiidenvuori merkitsi Teijalle onnen paikkaa: hänen miehensä oli kosinut häntä vuoren laella. Onhan ohjelmasarja alaotsikko: Onnellisuuden salaisuus.

Pyhäjärveltä katsottuna

2009-08-16T20:14:00.006+03:00

Kuten tiedämme Hiidenvuorelta näkee Pyhäjärvelle. Pyhäjärveltä, joka on siis Kymijoen "laajentuma", näkee myös Hiidenvuorelle, kun katsahtaa oikeaan suuntaan, siis länteen. Tässä on kuva, joka on otettu kauniina kesäpäivänä 2009 melkein keskeltä Pyhäjärven läntistä selkää. Siinä näkyy lähinnä saari nimeltä Matkussaari ja sen taustana on Hiidensaari, jonka korkein kallioinen kohta, Hiidenvuori, hieman kuultelee kuvassakin. Hiidensaaren rannassa näkyy kallio, Pirunkallio.

Siitä Kuusankosken ja Jaalan kirkkovenemiehet sanoivat ennen vanhaan naisille, että "siit jos mennäh, nii piru vaanii siin kivel, koppaa kiinni ja syö - naiset varsinki!" Niinpä naiset oli jätettävä veneestä Lyöttilän Naistenlahteen, josta he kävelivät Iitin kirkolle. Miehet sen sijaan jatkoivat veneellä Kymijokea myöten ja hieman naukkailivat soutaessaan - kas kun naisia ei ollut kyydissä motkottamassa. Tuohon aikaan Kuusankoski ja Jaala kuuluivat Iitin pitäjään.

Kaukainen ukkonen Hiidenvuorella

2009-06-14T09:32:00.006+03:00

Vuoden 2009 Hiidenvuoren yökonsertti meni jännittävissä tunnelmissa: kastummeko vaiko emme. Sää hieman oikutteli, mutta kuitenkin kuuntelimme viehättävät laulut hämyisessä yössä. Konsertin aikana olikin sitten aika kiva ilmanala. Tiina-Maija Koskela ja Raimo Sirkiä lauloivat antaumuksella ja välittämättä tuulen huminoista tai pienen pienestä ripauksesta vettä. Kirsi Saari säesti pianolla - ei varmaan kaikkein helpoin tehtävä tässä säässä. Arvostelu Kouvolan Sanomissa oli mukava. Oli hauska kuunnella, kuinka ukkosen kaukainen murahtelu säesti laulua "Mä laulan sun iltasi tähtihin...".
Se yleisö, joka oli kokoontunut Hiidenvuorelle jo tuntia ennen istumaan, sai niskaansa sadekuuronpoikasen, kun ukkospilvi pyyhälsi Hiidenvuoren ohi pohjoiseen päin. Ihmiset eivät kuitenkaan paljoa siitä välittäneet - istuivat vaan huumorimielellä ja ihailivat luonnon ilmiöitä taivaanrannassa; ensin laskevaa aurinkoa ja sitten muutamia salamia.

Hiidenvuori ja yökonsertti 2009

2009-04-23T10:39:00.002+03:00

Vuoden 2009 yökonsertti on lauantaina 13.6.2009 klo 23. Silloin esiintyjinä ovat mezzosopraano Tiina-Maija Koskela, tenori Raimo Sirkiä ja pianisti Kirsi Saari. Iitin musiikkijuhlat oikeastaan päättyvät tältä vuodelta tähän mukavaan yökonserttiin. Toivotaan kuivaa säätä!

"Sä matkailijan toivo ylhä"

2008-08-26T18:52:00.009+03:00

Elma ja Aarno Rinnemaa vaikuttivat aikoinaan Iitin Kymentaan kylässä Kurtossa. Heidän yhteinen harrastuksensa oli kotiseututyö ja kotimuseon kokoaminen. Aarno oli erikoistunut vanhoihin karttoihin ja tilakarttojen piirtämiseen - ammattinsa puolestakin. Varsinkin Elma harrasti kaiken muun ohella runoilua. Tämän alla olevan runon he ovat ilmeisesti yhdessä kirjoittaneet.

HIIDENVUORI
Ennen jääkautta
Synnyit aikojen alussa
kera vuoren monen, suuren.
Toiset vaipui, pahoin kului,
sinä ylvähänä paikallesi jäit.
Jääkauden jälkeen
Kamppailit ja jäätkin voitit.
Lakesi hyhmäjärvestä nostit.
Näit Salpauselkäin syntyvän.
Näit Päijänteen ja Saimaan vanhan juoksun.
Näit metsäin vehmain kasvavan.
Koit Vuolenkosken hirmusyöksyn
ja valtapaatten kyljistäsi murtuvan.
Mutt´ ihmisen sä harvoin vielä näit.
Esihistoria
Vuostuhannet siit´ jo on,
kun hän sun kupeitasi ensi kerran polki.
Kansat kulki, rotu muuttui,
suomalainen luokses jäi.
Kun vieras poltti, maahan sorti,
sä turvapaikan omillesi annoit.
Sun muinaislinnas korkealla vartossa valvoi,
vaikk´ kansa lapsen lailla hiisihaltioitas karttoi.
Ruotsin valta
Näit uskon uuden ristin muodoss´vakaantuvan.
Näit pitäjäsi pienenevän
ja kyläis luvun supistuvan.
Näit hallan, nälän asukkaita riuduttavan.
Näit sodan kirot, jotka poikas kauas veivät.
Näit hallitsijain vaihtuvan
ja rajain uutten piirtyvän
sun vetees tuonne Lintukymeen asti.
Venäjän valta
Vaan aika muuttuu.
Ohratilkut peltovainoiksi varttuu.
Kyläin väki määrältänsä suuremmaksi karttuu.
---
Höyryhevot vetten päällä metsän kultaa raahaa.
Tukkipojat pyrähillä työntelee ja laulaa.
---
Itsenäisyys
Ja suomalainen vihdoin maassa isäntänä on!
Sun maisemasi laaja on ja verraton.
Sun vanhaa Iitin pitäjääs se aivan kaikki on.
Kaakkoon katso:
Pyöröniemet Lyöttilän varjojansa heittää.
Lintukymi aamun puolla autereessa siintää.
Jaalan kirkko koillisessa on.
Aukee lahti Kimolan ja naapurvaarat takaa.
Ja tuossa metsät Kymentaan viel´ henkii vanhaa rauhaa.
Ja tässä selkä Pellingin sun juureltasi kirkkoon asti kantaa.
Ja Voikkaa, kaukaa, päättää kierroksemme.
*
Sä kotiseudun kruunu jylhä!
Sä matkailijan toivo ylhä!
Sä ikivanha Iitin vartija!
Kun ihmiselo horjuu,
maat ja kansat näyttämöltä poistuu,
uutt´ historiaa hiidet uumenissass´ kirjoittavat vain.

Elma ja Aarno Rinnemaa, vuonna 1951

Tämä runo oli esillä Rinnemaa-Säätiön näyttelyssä Iitin Kirkonkylässä elokuussa 2008. Runo oli - kumma kyllä - painetussa muodossa omalla sivullaan. Yllä kuvassa sen alle on sijoitettu eräs Aarno Rinnemaan karttajäljennös, jossa näkyy Hiidensaari oikeassa yläkulmassa.

Iitin kunnan Rinnemaa-Säätiö pitää yllä Rinnemaiden kokoelmaa ja järjestää kerran suvessa Rinnemaa-päivän Kurtossa Talasmäessä.

Muutama kuva yökonsertista 2008

2008-08-22T19:00:00.011+03:00

Tässäpä muutama kuva Hiidenvuoren yökonsertista vuodelta 2008. Sateen pientä ripsettä... Henkilökuntaa varjelemassa pianoa... Helena Juntunen ja Ville Rusanen hymyilevinä, Antti Hotti painon kimpussa. Kuvat ovat Studio Heikki Tuulin ottamia. On se hyvä että Tontulla on ammattilaisia apulaisia kuvan otossa!

Kuoro Hiidenvuorella

2008-07-24T08:53:00.002+03:00

Mieskuoron musiikkia kuultiin Hiidenvuorella 18.7.2008. Silloin siellä esiintyivät Pohjois-Kymen Sotilaspoikien Perinnekillan kuoro ja orkesteri. Musisoijat esittivät sinivalkoisia lauluja. Kuoron ja orkesterin kesäretkestä sai nauttia myös yleisö, jota oli kutsuttu paikallislehden välityksellä. Retkeen liittyi myös lohisopan nauttimista.

Tihkusateessa Hiidenvuorella 2008

2008-06-15T22:15:00.007+03:00

Pienoinen tihkusade antoi leimansa tämän vuoden Hiidenvuoren yökonsertille. Säästä huolimatta taiteilijat Helena Juntunen, Ville Rusanen ja Antti Hotti tekivät konsertista muistettavan tapahtuman. Kosteassa, mutta tuulettomassa säässä Juntusen ja Rusasen äänet kantoivat loistavasti. Pianokin toimi oikein hyvin pressun alta - Antti Hotti pystyi erinomaiseen suoritukseen säähaitasta huolimatta. Laulajat suhtautuivat tilanteeseen huumorilla. Molemmat hauskuuttivat yleisöä laulamisen lomassa esitellessään seuraavia kappaleita.

Tällä kertaa Orkar Merikannon Onnelliset ei ollutkaan viimeinen esitetty kappale - se oli kolmanneksi viimeinen. Paminan ja Papagenon duetto säväytti rakkauden sanomallaan sen jälkeen. Yleisö hurmaantui taputtamaan harmaassa yössä - ja sai kuulla ylimääärisenä sävelajatelman "Sinä kullanmurunen, minä vasken palanen". Tämä kappaleiden loppujärjestys saa tuumailemaan tuota "sanomaa": Onnelliset kertoo kahdesta vastarakastuneesta luonnon helmassa, Mozartin duetto julistaa rakkauden kaikkivoipaisuutta, mutta lopuksi Merikannon laulu kullanmurusesta antaa kuvan pitkällisen suhteen todellisesta luonteesta. Niinhän se elämässä monesti käy, että pitkän päälle totuus paljastuu - asianosaisillekin.

Sade teki maiseman Hiidenvuorella niin harmaaksi, että Tomte-Tomte ei saanut otettua edes kuvaa sieltä.

Yökonsertti 2008

2008-04-19T08:37:00.008+03:00

Helena Juntunen, Ville Rusanen ja Antti Hotti tulevat esiintymään Hiidenvuoren yökonsertissa kesäkuussa 2008. Helena Juntunen, loistava sopraano, ja Ville Rusanen, kiitetty baritoni, laulavat mukavia ja tuttuja lauluja yömyöhäisessä konsertissa. Heitä säestää pianisti Antti Hotti sillä pianolla, joka kannetaan konserttia varten mäelle. Yökonsertti on lauantaina 14.6.2008 alkaen klo 23. Konsertti kuuluu Iitin musiikkijuhlien ohjelmistoon. Toivotaan hyviä säitä!

Jos sataa... rops, rops (mitähän satais - äkäsiä akkoja?), konsertti pidetään Iitin kirkossa Kirkonkylässä. Lippuja saat netistä valitsemalla Iitin musiikkijuhlat osoitteesta www.parhaattapahtumat.fi ja sitten valitset haluamasi konsertin ja ... maksat pankkisi kautta heti kotoa... ja saat lippusi omasta tulostimestasi. Näppärää! Tai meilaa info@iitinmusiikkijuhlat.net tai soita 0400 465 222.

Hiidensaaren alueiden rauhoitus eteni

2007-12-28T18:37:00.001+02:00

Iitin kunnanhallitus on kokouksessaan 17.12.2007 antanut päätöksensä ja lupansa eräiden tilusten omistajana Hiidensaaren näiden osien rauhoitukselle. Samalla on hahmoteltu alueen hoitosuunnitelmaa. Rauhoitus ei estä alueen käyttöä nykyisenkaltaisen yökonsertin pitopaikkana. Tosin päätöksestä voi rivien välistä lukea ajatuksen, että mokomia konsertteja ei tuhkatiheään joka viikonlopuksi alueelle toivota. Eiköhän se yksi passaa piisata!
Kuitenkin Hiidenvuoren arvo tulee korostuneeksi tämän päätöksen myötä. Hyvä niin. Ja onhan se kiva, että Hiidenvuoren päältä hoitotoimien myötä tulevaisuudessa nähdään oikein kirkkaasti Jaalan kirkonkylälle.

Onko mäki vuori?

2007-11-18T15:32:00.000+02:00

Hiidenvuori ei ole korkea, vain 127 metriä meren pinnasta. Mäkihän se oikeasti on, vaikka vanha nimi on muotoutunut sisältämään vuori -sanan.
Eteläeurooppalaisille ja muille, joille vuoret ovat läheisiä, ei siis passaa mennä mainitsemaan, että tässä meillä on "mountain". Pettymys voi olla suuri.
Vaikuttaisi siltä, että vanhoille suomalaisille korkeimmat kalliomäet olivat merkittäviä paikkoja. Niinpä niille suotiin nimeksi esimerkiksi Huhkainvuori, Haukkavuori, Ukonvuori ja Hiidenvuori. Aino Vallin sanakirjassa haastatellut vanhat iittiläiset olivat sitä mieltä, että "sanotah vuoreks sellaist korkijaa missä on kallijoo,... matalaa kallijoo sanotah mäjeks".
Hiidenvuoren karttalukemat ovat X 6766645 Y 3469629, tästä linkistä karttapaikalta löydät Iitin Hiidenvuoren.

Veneillen Hiidenvuorelle

2007-10-15T21:31:00.000+03:00

Alkavan syksyn tunnelma havisi puissa, kun lähestyin Hiidenvuorta järveltä päin. Pyhäjärvi näytti parhaimman puolensa - kaunis, tyyni järven pinta kiilteli edessä ja takana veneen lipuessa kohti Hiidensaarta. Vauhtia hidastettiin tultaessa Kymijoen kapeampaan suuhun. Siitä pääsisi edelleen Iitin kirkolle. Rantojen somat mökit paistattelivat auringossa. Vasemmalla puolella Lyöttilän rannassa kiilteli Naistenlahti. Rantojen tuntumassa uiskenteli vesilintuja, taisi olla koskelopoikuekin vielä koossa. Yksinäinen joutsen oli pysähtynyt hiukan kauemmaksi virralle. Siellä sen ylväs olemus näkyi valkoisena joen sinistä pintaa vasten. Sunnuntainen rauha tuntui lepäävän Kymijoella.
Heti kohta olikin edessä Hiidensaaren laituri, johon vene sopi laittaa kiinni. Rannassa kököttää ruokailukatos ja nuotiopaikka. Lapsille on siinä samalla kohtaa pienen pieni hiekkaranta. Vähän taaempana on "huussi" - tarpeellisena tarpeellisille.
Täältä rannan puolelta pääsee myös kapuamaan Hiidenvuorelle. Polku yhdistyy autojen paikoitusalueelta tulevaan polkuun kallioseinämän alla.

Murhia Mankalassa . Kirja luettu!

2007-09-13T14:52:00.002+03:00

Murha kirja! - sanoisivat vanhat iittiläiset ja tarkoittaisivat "mahlottoman iso kirja". Mutta nyt ei voi sanoa niin, koska kirja on ihan tavallisen kokoinen; kyseessä on Ursula Auerin salapoliisiromaani Murhia Mankalassa (WSOY, 2007) Linkki kirjan arvosteluun.
Ursula Auer on kirjoittanut juohevan tarinan sijoittaen sen tapahtumat Iittiin. Kirja on siinäkin mielessä mukava luettava, että siinä kutoutuvat vanhat ja uudet asiat mukavasti yhteen. Näin paikkakuntalaisena oli kiva lukea sitä, koska tapahtumien paikat tulivat vaivatta mielikuvina eläviksi.
Kirjailija on tehnyt paljon työtä selvittäessään Iitin sekä Hiidenvuoren tapahtumia ja taustoja. Ja tosiasiahan on, että jyrkänteet ja koskien töyräät ovat vaarallisia paikkoja - varsinkin murhaajan uhreille!

Hiidenvuoren taiteilijat 2007

2007-06-17T11:23:00.001+03:00

Sopraano Johanna Rusanen sävähdytti loistavalla äänellään. Baritoni Petteri Salomaa antoi huippuhienoa liedtulkintaa joka lauluunsa. Pianisti Risto Lauriala ahersi sävykkäästi pianon takana.

Siinä se piano on - mäellä

2007-06-17T10:31:00.001+03:00

Piano Hiidenvuorella - lauantai-ilta on kääntynyt jo sunnuntaiksi. Risto Lauriala näkyy toteavan (vasemmalla), että "Hei, teitä laulajiahan piti olla kaksi! " Petteri Salomaa lohduttaa: kyllä, kyllä. Tilannetta varmistaa Pekka Asikainen, Nilsiän louhosoopperan kuoronjohtaja.

Ihana sää ja tunnelma Hiidenvuorella

2007-06-17T10:18:00.000+03:00

Hiidenvuoren yökonsertissa 16.6.2007 vallitsi hilpeä tunnelma; sää oli erinomainen, väkeä oli paljon. Taiteilijat Johanna Rusanen, Petteri Salomaa ja Risto Lauriala johdattivat yleisön mietteet milloin haikeisiin, milloin iloisiin, rakastaviin tunnelmiin. Keskiyön laskeva aurinko antoi purppuravärinsä kaikkien ihailtavaksi. Ilta oli loistava!

Lähitienoon historiasta

2007-06-12T21:40:00.001+03:00

Hella Wuolijoen nimi liittyy Hiidenvuoren konserttien historiaan. Hän järjesti konsertteja Hiidenvuorella, toimitutti sinne lautalla oman flyygelinsä ja taisipa tuoda vieraansakin sinne yleisöksi. Pari päivää sitten minulta tiedusteltiin, mitä tienoolla on jäljellä Hella Wuolijoen ajoista. Marlebäckin kuuluisa kartanorakennus on palanut (muistaakseni 1940-luvulla), ja sen tilalle on rakennettu heti kohta uusi talo. Marlebäck on nykyään maatila - vaikkakin nyt ilman mahtavaa kartanoa. Enemmän tietoa Marlebäckistä tarjoaa Ilmari Majurin Viisari -blogi.
Sen sijaan Wuolijoen rakennuttama huvila Niittylahti on edelleen tomerasti pystyssä. Sen omistaa kuusankoskelainen paperityöväen osasto. Nämä rakennukset sijaitsevat melkein Hiidensaarta vastapäätä Kymijoen toisella puolella, Lyöttilän kylässä.

Kätkörasia?

2007-06-04T09:46:00.000+03:00

Hiidenvuorella on (tai ainakin on ollut) geokätkö. Geokätkö on pieni rasia, jota geokätköilijät etsiskelevät harrastuksenaan. Satelliittipaikannus ja netti ovat heidän apunaan. Tämä harrastus vie heitä ympäriinsä rakasta Suomen maata mitä ihmeellisimpiin paikkoihin. Missä paikassa se kätkö mahtaa Hiidenvuorella olla? Kiven kolossa, jyrkänteen alla vaiko rinteessä? Vaikea tietää. - Enpä kertoisikaan, vaikka tietäisinkin!

Hiidenvuoren yökonsertti lähestyy

2007-05-25T22:54:00.002+03:00

Perinteinen Hiidenvuoren yökonsertti järjestetään lauantaina 16.6.2007 klo 23. Taiteilijoina kuulemme Johanna Rusasta, Petteri Salomaata ja Risto Laurialaa. Teemana on ytimekkäästi ”kesäisiä lauluja”. Konsertin järjestää Iitin musiikkijuhlat.

Sopraano Johanna Rusanen on ehtinyt tulla suomalaisille tutuksi laulajattareksi monien oopperarooliensa myötä. Hän aloitti lauluopintonsa Sibelius-Akatemiassa 1991. Sen jälkeen hän laajensi opintojaan Keski-Euroopassa. Hän on esiintynyt laajasti Suomessa ja mm. Saksassa oopperataloissa, musiikkifestivaaleilla ja liedkonserteissa. Myös kevyemmän musiikin esiintymiset ovat hänelle tuttuja tilanteita. Nyt hän tulee ensimmäistä kertaa Hiidenvuorelle esiinnyttyään sitä ennen Iitin musiikkijuhlien lauantaikonsertissa.

Baritoni Petteri Salomaa kiipeää toista kertaa Hiidenvuorelle. Tätä ennen hän lauloi siellä vuonna 2003. Petteri Salomaa ehti kiertää Euroopan oopperataloja 1990-luvulla ja esiintyä menestyksellä monen monissa rooleissa. Myös Suomessa häntä on ihailtu milloin don Alvarona, milloin Papagenona. Nykyään hän hoitaa laulumusiikin professuuria Sibelius-Akatemiassa, mutta ehtii osallistua konsertteihinkin.

Pianotaiteilija Risto Lauriala on ”vanha konkari” Hiidenvuorella. Hän on tunnustettu pianon taitaja, joka on levyttänyt useita vaativia kokonaisuuksia, kuten Bachin partitat ja Goldberg-muunnelmat. Hänen soittoaan on kuultu useissa konserteissa ja lied-illoissa niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Hän ahkeroi myös muissa Iitin musiikkijuhlien konserteissa ennen Hiidenvuorta.

Hiidenvuoren yökonsertin ”taikaan” kuuluvat tummeneva kesäinen yö, jokunen itikka, pieni tuulen vire vuoren päällä, kova kallioinen istuinsija ja väkeä niin ”mahlottomasti”, ettei jalansijaansa löydä. Ja tietenkin se ihmettely, että ovatpas taas jaksaneet kantaa tuon pianon tuohon! Jos sattuisi niin huonosti käymään, että sataa ropsuttelee, siirtyy konsertti pidettäväksi Iitin kirkossa.

Historia havisee

2007-05-20T20:59:00.000+03:00

Hiidenvuoren historiaan liittyy ihan varmasti ihmisen tekemiset ja uskomukset. Täyttä varmuutta varhaishistoriasta meillä ei ole. Niinpä mielikuvitus saattaa lentää ihka oikeaan suuntaan - mikäpä ettei - jos vain vaivautuu mielikuvitustaan lennättämään! Alueella, johon Hiidenvuori kuuluu, on löydetty kivikauden hautoja, esinelöytöjä ja kauniita kalliomaalauksia. Ne kaikki antavat aihetta mielikuvitukselle - voisimme hyvällä syyllä kertoa vinhoja tarinoita Hiidenvuoren tapahtumista kivikauden ajoista lähtien. Uskomukset, tuntemukset, pelko, toivo ja luottamus - kaikki ihmisen tunteet saattoivat olla mukana, kun esi-isämme kiipesivät Hiidenvuorelle: ihmettelemään, tutkimaan, suojautumaan, pelkäämään, uhraamaan ja vapisemaan.

Jännittävän tarinan Kymijoesta ja sen uusien kiemuroiden synnystä tuhansia vuosia sitten on kertonut Jouko Mattila . Jouko Mattila on harrastaja-arkeologi ja oivallinen novellien kirjoittaja. Hänen tarinassaan kerrotaan ihmisistä, jotka polttivat merkkitulia läheisillä kalliomäillä, ja niin myös Hiidenvuorella.

Tällaista maisemaakin löytyy...

2007-05-20T20:40:00.000+03:00

Hiidensaaren länsiosassa sijaitsee Hiidensaaren tila, jonka pihapiiristä oheinen kuva on. Tässä puutarhassa tapahtuvat kesäkuun 10. päivän tilaisuudet (2007). Hiidensaari tunnetaan jylhyydestään, kallioistaa ja kivistään. Kuitenkin tämän luomutilan pihapiirissä on leppoisa ja kaunis tunnelma, ja läheisestä jylhyydestä kielivät vain monet kivet, jotka ovat puutarhan koristeina.

Hiidensaaren tulevia tapahtumia

2007-05-15T19:25:00.000+03:00

Tässä kuvassa ovat lupaavasti jo luontosoittimien kera Minna Loikala (vasemmalta), Esa Kotilainen ja Daniele Rolser. Kesäkuun 10. päivän tapahtumissa Rolsereiden tilalla soitetaan, kuunnellaan ja keskitytään ääniin - mm. luonnon ääniin, rumpujen ääniin, ihmisen ääniin, sadekepin lorisevaan ääneen. Esa Kotilaisen mielessä on luoda äänikonsertti, joka liittää kuulijat muinaisuuteen, esi-isiemme ääniin. Mm. rummut kumahtelevat niin tuhtisti, että ne vavisuttavat ihmisen "myyttistä muistia" - sydämen sykettä, ukkosta ja myrskyä tavoitellen.

Kuvassa on Esan kädessä sadekeppi, joka antaa hauskaa, lorisevaa ääntä. Minna Loikala neuvoo omassa osuudessaan tekemään tällaisia "moderneja sadekeppejä", joista varmasti on kovasti iloa niistäkin. Kuvassa olevat saviset, ruukun muotiset soittimet antavat kumahtelevan lumpsahtelevaa ääntä. Hauskoja nekin! Katso ohjelmasta enemmän 27.4.2007 kirjoitettua juttua linkkeineen (Hiidenvuorella tapahtuu, tapahtuu...)

Tie vuorelle - Kausalasta eteenpäin

2007-05-11T13:46:00.001+03:00

Jos aiot Hiidenvuorelle valtatieltä 12, käänny Kausalasta pohjoiseen kohti Iitin Kirkonkylää ja siitä edelleen Kymentaan kautta Hiidensaarentielle. Kausalan risteykseen, ns. ABC:n risteykseen, on rakennettu liikenneympyrä.

Onko Sinulla kerrottavaa?

2007-05-05T19:49:00.001+03:00

Hei, jos Sinulla on muistikuvia tai elämyksiä Hiidenvuorelta tai yökonserteista, voit kirjoittaa niistä kommenttiin. Hiidenvuori-muistoista olisi hauska päästä tietämään.

Onnelliset

2007-04-28T23:17:00.001+03:00

Aleksi Kiven runo Onnelliset on saanut oivan sävelen Oskar Merikannon säveltämänä. Tämä laulu duettona esitettynä päättää Hiidenvuoren yökonsertin. Tässäpä laulun sanat sellaisina kuin ne ovat Kiven kynästä lähteneinä. Onnelliset -runon hän julkaisi vuonna 1866.

Aleksis Kivi (1834 - 1872 )

ONNELLISET

Jo valkenee kaukanen ranta
ja koillisest aurinko nousee
ja auteret kiirehtii pois,
kosk Pohjolan palkeet käyvät,
kosk mennyt on yö,
kosk kimmeltää kesänen aamu
ja linnut ne laulelee.

Mä kiireelle korkean vuoren
nyt astelen raikkaassa tuules;
mun toivoni aamusen koin,
mun kultani kohtaan siellä,
kosk mennyt on yö,
kosk kimmeltää kesänen aamu
ja linnut ne laulelee.

Mut kauniimpi koittoa päivän
ja lempeempi auringon laskuu
hän hymyten luokseni käy,
mä syliini kierron immen,
kosk mennyt on yö,
kosk kimmeltää kesänen aamu
ja linnut ne laulelee.

Mun sydämmein autuudest sykkyy
ja taivaana otsani loistaa,
kosk seison täs impeni kans,
täs vuorella sammaleisel
kosk mennyt on yö,
kosk kimmeltää kesänen aamu
ja linnut ne laulelee.

Täss seison mä impeni kanssa,
ja kiharamm tuulessa liehuu
ja laaksoen hyminä soi
kuin ijäisen lemmen ääni,
kosk mennyt on yö,
kosk kimmeltää kesänen aamu
ja linnut ne laulelee.

Hiidenvuorella tapahtuu, tapahtuu...

2007-04-27T16:12:00.002+03:00

Tulevana kesänä 2007 Hiidenvuorella ja sen kupeella Hiidensaaressa tapahtuu monenlaisia asioita. Ennen kuin päästään Hiidenvuoren yökonserttiin, on sitä ennen koettavissa rummutusta, ikonien salaisuuksia, luontoääniä - ja tietenkin makoista ruokaa. Näiden oheistapahtumien otsikkona on tänä vuonna "Hengitä luonnosta" ja niiden keskeisenä tapahtumapaikkana on Joachim ja Danielle Rolserin maatila Hiidensaaressa (puh. 05 - 366 4200) osoitteessa Hiidensaarentie 473, (jonne kuitenkin mennään Hiidensaarenkujaa myöten eli heti keitaan jälkeen Hiidensaaren tieopasteen kohdalta käännytään oikealle).
Sunnuntaina 10. 6.2007 avautuu klo 12 Hiidensaaren maatilalla näyttely, jossa on esillä taidetta ja käsitöitä monista maista. Tämä myyntinäyttely on sitten avoinna melkein koko kesän aina 15.8. asti klo 12 - 19.
Sunnuntaina 10.6.2007 on tarjolla Ääniretki luontoon: retkellä kuunnellaan luonnon ääniä, loristetaan omatekoisia sadekeppejä ja soitellaan pillejä. Lähtö maatilalta. Ohjaajana toimii Minna Loikala. Ilmoittautua voi numeroon 050 436 1246.
Sunnuntain 10.6.2007 huipentumana on klo 18 alkava rumpukonsertti Hiidensaaren maatilalla. UGR-rumpuryhmä loihtii esiin shamaanisia ääniä. Mukana ovat Esa Kotilainen, jolla onkin kokemusta Hiidensaaren rumpuilmiöistä, Anssi Nykänen ja Mika Kallio.

Tiistaina 12.6.2007 Hiidensaaren maatilalla tarkastellaan ikoneita: Mitä ikoni kertoo? Ikonitaiteilija Liisa Kuninkaan lyhytkurssi perehdyttää tavallisia ihmisiä ikonien salaisuuksiin. (Kurssi ei ole tarkoitettu ikonimaalareille.) Kurssin aika on klo 10 - 15, ja tietoja saa puh. (05) 388 8399.

Lauantaina 16.6.2007 on Hiidensaaren maatilalla tarjolla maistuvaa ruokaa taiteen lisäksi: luontoruokailun voi varata itselleen ajalle klo 20 - 22 ja sitten täysin vatsoin voi yrittää lyllertää vuoren päälle yökönserttiin - tai eihän se mikään pakko... nääs Esa Kotilainen kumppaneineen on luvannut tarjoilla musiikkia otsikolla "Matka Orientiin" ihan siinä Hiidensaaren maatilan tuntumassa.

Sitten vasta
lauantaina 16.6.2007 klo 23 koittaa Hiidenvuoren yökonsertin aika. Silloin piano on jo ylhäällä vuorella, samoin yleisö, ja vihdoin taiteilijat, Johanna Rusanen, Petteri Salomaa ja Risto Lauriala, aloittavat konsertin. Yökonsertissa on perinteisesti kuultu kesäisiä pikkulauluja - niin suomalaisia kuin muitakin. Luonnon ja taiteen herkistäminä yleisö lopuksi hiljenee kuuntelemaan laulua Onnelliset, jonka on Aleksis Kiven sanoihin kauniisti säveltänyt Oskar Merikanto. Sitten hieman pähkäillään siinä kallioilla... urhelijat alkavat suunnitella, miten sen pianon saisi alas... Aamuhan siinä pian rupeaa olemaan käsillä.
Yökonsertin järjestää Iitin Musiikkijuhlayhdistys. Jos sade sattuu haittaamaan, on samainen konsertti Iitin kirkossa Kirkonkylällä.

Tie Kausalasta Hiidenvuorelle 1

2007-04-08T11:01:00.001+03:00

Tässä ja seuraavissa seitsemässä jutussa neuvon tietä Hiidenvuorelle menijälle. Iitin kuntakeskus Kausala sijaitsee valtatien 12 varressa, Lahden ja Kouvolan välissä. Lahdesta päin tullessasi käänny pääristeyksestä vasemmalle tielle nro 362; opaste Iitti kk 7 km. Kouvolasta päin ajaessasi käännyt tästä ns. ABC:n risteyksestä oikealle; opaste samoin Iitti kk 7 km. Tässä risteyksessä on liikenneympyrä. Siis varovasti ja hätäilemättä. Nollaapa kilometrimittarisi nyt.
Radansuun pienen kylän ohitat, kun mittarissasi on 4,1 km - nopeusrajoitus 50 km. Kylän alapuolella levittäytyvät Iitti Golfin pelikentät molemmille puolille tietä. Kenttien keskellä tie tekee jyrkän mutkan vasempaan: opaste kertoo että vasemmalla on Iitin kirkonkylä. Sinne! Mutta voi-voi: ihan vieressä oikealla olisi kiva yleinen uimaranta Urajärven rannalla.

Iitin kirkolla 2

2007-04-08T10:51:00.002+03:00

Nyt saavut Iitin Kirkonkylään. Mittarissasi on 7,o km. Kauniin vanhan kirkonkylän mahtitalot sijaitsevat mutkittelevan tien varrella. Keskellä kylää seisoo hallitsevana punainen kirkko. Sitä vastapäätä A. J. Sjögrenin, kielitieteilijän, muistokivi. Tie muodostaa Y-risteyksen aivan kirkon kulmalla. Sinertävän harmaan entisen koulun, nykyisen Kylätalon edessä onkin viitoitus. Nytpä tarkkana: menisitkö Kuusankoskelle vaiko Jaalaan? Valitse vasen - Jaala. Noin 300 metrin päässä ohitat Iitin Wanhan Pappilan upean pihapiirin vasemmalla. Tie nro 362 jatkuu aina vaan.

Metsäistä matkaa 3

2007-04-08T10:40:00.001+03:00

Iitin Kirkonkylän jälkeen ylität Virran sillan, joka kauniin sinisenä pigottuu Kymijoen yli. Kymentaan komea kylä ohitetaan, kun mittarissa on 13,9 km. - No voi kauhistus: tultiiko jo Jaalaan? Viitta kertoo, että kuntaraja menee tästä eikä merkkiäkään Iitin Hiidenvuoresta! Mutta ei hätää: hetken päästä on jo opaste Hiidenvuorelle. Kuntien rajat poukkoilevat niin ja näin: Hiidensaari on kuitenkin Iitin puolella.

Tie Hiidensaarelle 4

2007-04-08T10:33:00.001+03:00

Kausala - Jaala tieltä käännytään Hiidensaaren tielle. Kausalasta päin on nyt matkattu 15,7 kilometriä. Kaikki hiekkatien mutkat ja mykkyrät on nyt selvitettävä nätisti - ei sinne muuten pääse ehjin nahoin. Loivan alamäen jälkeen, kun mittarissa on 18,4 km, pienen talon kohdalla käännyt oikealle.

Hiidensaarelle 5

2007-04-08T10:23:00.001+03:00

Tie kapenee, ja jo ilmoitetaan, että yleinen tie päättyy (20,5 km mittarissa). Hetken päästä olet kapealla kannaksella, joka on rakennettu yhdistämään saari mantereeseen. Edessä oleva metsikkö onkin jo Hiidensaarta. Saaressa on hieno uimaranta oikeanpuoleisen tien varressa. Mutta valitse vasen tie: opastuskin neuvoo siitä Hiidenvuorelle.

Paikoitusalueella 6

2007-04-08T10:10:00.003+03:00

Pääset autolla paikoitusalueelle, jossa on opasteita Hiidenvuoren alueesta. Mittarissa on 22 km. Oikealle alas menee kapeneva tie; tämän Hiitolantien varressa on myös se pelto, jonne yökonserttien aikana paikoitetaan autoja. Tie veisi myös Kymijoen rantaan, jossa on laituri, nuotiopaikka ja huussi. Laituria vastapäätä salmen takana näkyy Lyöttilän kylää.
Mutta nyt turvalliset samoilukengät jalkaan ja menoksi! Kuusikon laidassa näyttää olevan kutsuva polku.

Polku on kivinen ja kaita 7

2007-04-08T10:01:00.002+03:00

Polku on kivinen, ja menneen kesän lehdet maatuvat siellä aivan rauhassa.
Mutta kas kummaa, mitäs tuolla on? Näetkö kallioon jähmettyneen jättiläisen profiilin? Ja entäs tuo sitten? Hiidenvuoren peikko kiven kupeella soittelee pilliinsä? Huh-huh: tuolla ovat viimein portaat viemässä kapuajaa ylös. Siellä hengitys vähän laantuu.

Puiset portaat auttavat kiipeäjää päsemään jyrkimmistä kohdista kohti vuoren lakea.

Vuoren laella 8

2007-04-08T09:55:00.002+03:00

Viimein olet vuoren laella. Korkein kivimykkyrä häämöttää jo edessäsi. Sitten rauhoitut ja kävelet ympäriinsä; ihailet alla avartuvaa maisemaa ja taivaan värejä. Ilta hämärtyy...

Menneisyyttä

2007-04-05T18:47:00.001+03:00

Sanotaan että Hiidenvuorella olisi ollut muinaislinna joskus esi-isiemme muinaisuudessa. Maakuntamuseon listauksesta löytyy epävarmana muinaislinnana.

Muinaislinnat ovat Suomessa olleet pakopaikkoja, jonne väki pakeni ja sieltä käsin koetti puolustautua. Vuori onkin niin jyrkkäreunainen, että sen puolustaminen olisi ollut melko helppoa. Lännen puolella on polku, jossa on suurten kivien muodostama kapeikko, "salakäytävä". Sen kulkuväylän puolustaminen olis myös ollut melko kätevää. Hiidenvuorelta ovat myös merkkitulet näkyneet kauas.

Muutamille kartoille on Hiidenvuoren huippu merkitty sanalla "muinaislinna".

Luonnonsuojelua

2007-04-02T19:41:00.000+03:00

Ympäristökeskus ja Iitin kunnan ympäristölautakunta suunnittelevat Hiidenvuoren alueelle luonnonsuojelualuetta. Kokouksessa (1.11.2006) on ollut esillä mm. seuraavaa.
Ympäristökeskuksen esittämät rauhoitusmääräysten yleiset rajoitukset :

Alueella on kielletty:

- ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maa- ja kallioperän vahingoittaminen, muuttaminen ja sen ainesten ottaminen
- metsän hakkuu lukuun ottamatta polkujen, teiden ja sähkölinjojen läheisyydessä olevien vaaralliseksi katsottujen puiden kaatamista, kaadetut puut jätetään kasvupaikan välittömään läheisyyteen lahoamaan luonnollisesti
- muu kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen marjoja ja ruokasieniä lukuun ottamatta
- puutavaran varastointi
- eläinten häiritseminen ja pesien vahingoittaminen lukuun ottamatta laillista metsästystä ja kalastusta
- rakennusten, laitteiden, teiden ja polkujen rakentaminen lukuun ottamatta olemassa olevien teiden, polkujen, sähkölinjojen ja muiden rakenteiden normaalia kunnossapitoa
- liikkuminen moottoriajoneuvolla lukuun ottamatta olemassa olevien rauhoitetun alueen läpi kulkevien teiden normaalia käyttöä
- tulenteko, telttailu tai muu leiriytyminen muualla kuin ympäristökeskuksen hyväksymillä paikoilla
- suunnistus, ym. maastokilpailut ja –harjoitukset
- toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti alueen luonnonolosuhteisiin sekä alueen kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen.

Alueella on sallittu:

- rakentaa ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaan alueen hoitoa, valvontaa ja tutkimusta sekä yleisön opastamista ja alueeseen tutustumista varten tarpeellisia rakennelmia ja polkuja
- tilapäisten tapahtumien esimerkiksi konserttien järjestäminen ja niiden turvajärjestelyihin liittyvien väliaikaisten rakenteiden rakentaminen Hiidenvuoren muinaislinnapaikalla. Tapahtumalla ei saa vaikuttaa epäedullisesti alueen luonnonolosuhteisiin eikä alueen kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Tapahtuman järjestämiseksi tulee järjestäjällä olla kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen myönteinen lausunto tapahtumasta ennen tapahtuman pitoajankohtaa.

Kuunnellaan luontoa

2007-04-02T18:10:00.000+03:00

Hiidensaaren luonnossa voi kuunnella kesäisin lintujen laulua. Ympäristössä ei ole muuta häiritsevää kuin jokunen vesillä liikkuva moottorivene. Keväisin paikka on lintubongarille aivan mainio.

Katsellaan luontoa

2007-04-02T17:51:00.000+03:00

Hiidenvuoren huipulla kasvaa jonkun verran käkkäräisiä mäntyjä.
Kuivuus ja tuulet vaivaat kaikkea kasvavaa.

Tunnelmaan pääsee...

2007-04-02T17:47:00.001+03:00

...portaita pitkin. Ylhäälle, kaikkein jyrkimpiin kallion kupeisiin on rakennettu hyvät portaat. Niiden luona voi mukavasti myös huilata ja istahtaa.

Tunnelmoidaan...

2007-03-30T15:31:00.000+03:00

Hiidenvuorella voi tunnelmoida päivällä tai yöllä. Värejä ja kuvajaisia luonnosta löytyy ylen määrin.
Kuvat 1, 2 ja 4: Miia Närkki, kuva 3: A. Tikkanen.

Yleisö saapuu ja odottaa taiteilijoita

2007-03-30T15:27:00.001+03:00

Esiintyjät Hiidenvuorella 1986 -

2007-03-30T14:58:00.002+03:00

Hiidenvuoren yökonsertit 1986 -

1986: Keskiyön Sola–konsertti

Kari Kuoppa, tenori

Markus Lehtinen, piano

Kaarina Virolainen, lausunta (TV)

1987: Kausalan Naislaulajat

Iitin Kansantanssijoiden lapsiryhmä

1988: Pertti Lehtinen

Pia Raanoja

Riitta Ingelin, piano (TV)

1989: Pertti Lehtinen, baritoni

Margareta Haverinen, mezzosopraano

Colin Hansen, piano

1990: Vesa-Matti Loiri

Olli Ahvenlahti, säestys (aggregaatti)

1991: Pertti Lehtinen

Ritva Auvinen, sopraano

Kirsi Saari, piano

1992: Pertti Lehtinen

Marjatta Airas, mezzosopraano

Kirsi Saari, piano

1993: Pertti Lehtinen

Eeva Tenkanen, sopraano

Kirsi Saari, piano

Hellan helmiä Hiidenvuorella 11.6.

1994: Pertti Lehtinen

Sarianna Salminen, sopraano

Kirsi Saari, piano (Iitin kirkossa)

1995: Pertti Lehtinen

Riikka Hakola, sopraano

Kirsi Saari, piano

1996: Pertti Lehtinen

Johanna Tuomi, sopraano

Maarit Hako, piano

1997: Pertti Lehtinen

Chieko Okabe-Silvasti, sopraano

Maarit Hako. piano

1998: Pertti Lehtinen

Anitta Ranta, sopraano

Raimo Lintuniemi, juonto

Kirsi Saari, piano (?) (Saukonkalliolla)

Hiienhuuto – rumpukonsertti

1999: Minna Raskinen, kantele

Taito Hoffren, runonlaulu

Hiienhuuto – rumpukonsertti

2000: Nina Ahola, sopraano

Marko Puustinen, baritoni

Kirsi Saari, piano

Hiienhuuto – rumpukonsertti

2001: Mari Palo, sopraano

Tomi Metsäketo, tenori

? piano

(järjestäjänä Iitin Musiikkijuhlayhdistys ry: )

2002: Hanna Kronqvist, sopraano

Arttu Kataja, baritoni

Hanna Kuosmanen, piano

2003: Pia Freund, sopraano

Petteri Salomaa, baritoni

Henri Sigfridsson, piano

2004: Mari Palo, sopraano

Jaakko Kortekangas, baritoni

Risto Lauriala, piano

2005: Tommi Hakala, baritoni

Hanna-Leena Haapamäki, sopraano

Kristian Attila

2006: Tuija Knihtilä, sopraano

Gabriel Suovanen, baritoni

Risto Lauriala, piano

2007: Johanna Rusanen, sopraano

Petteri Salomaa, baritoni

Risto Lauriala, piano

2008: Helena Juntunen, sopraano
             Ville Rusanen, baritoni
            Antti Hotti, piano
2009: Tiina-Maija Koskela, sopraano
           Raimo Sirkiä,tenori
           Kirsi Saari, piano
2010: Marjukka Tepponen, sopraano
            Waltteri Torikka, baritoni
            Kirsi Saari, paino
2011:   Taina Piira, sopraano
             Jaakko Ryhänen, basso
             Seppo Hovi, piano ja harmonikka

Hiidenvuoren yökonsertit 1986 - 2004

2007-03-30T14:54:00.001+03:00

Iitin kulttuurilautakunta alkoi elvyttää vanhoja perinteitä 1970-luvulla. Joka toinen vuosi (1978 – 84) järjestettyjen Kesätiltu-tapahtumien yhteydessä Hiidenvuorella esiintyi valtakunnallisiin Suomi soi –tapahtumiin liittyen kuoroja ja näytelmäpiiriläisiä, siellä tanhuttiin ja järjestettiin yhteislaulutilaisuuksia. Silloin vielä tyydyttiin vain hanurin kantamiseen.

Kuvassa tenori Tommi Hakala, pianisti Kristian Attila ja tällä kertaa avustajana toiminut Kirsi Saari tutkivat. miten nuotit pysyisivät telineessään. Vuosi on 2005.

Kesäkuussa 1986 pidettiin ensimmäinen keskiyön konsertti Hiidenvuorella Väinö Solan ja Suonioiden aikoja muistellen. Piano kannettiin vuorelle Markus Lehtistä varten, joka säesti konsertin solistia tenori Kari Kuoppaa. Kaarina Virolainen jatkoi Kirsti Suonion perinnettä lausumalla kesäyöhön sopivia runoja. Vähäinen tihkusade ei haitannut vuorelle, tosin ei aivan korkeimmalle kohdalle noussutta yleisöä. - Seuraavana kesänä 1987 esiintyivät Kausalan Naislaulajat ja Iitin Kansantanssijoiden lapsiryhmä.

Kesällä 1988 alkoi iittiläisen oopperalaulaja-baritonin Pertti Lehtisen kausi Hiidenvuoren yökonserttien solistina, joka suunnitteli suomalaiseen kesämaisemaan sopivan ohjelmiston ja järjesti parikseen tunnettuja sopraanoja. Pia Raanoja, mezzosopraano Margareta Haverinen, Ritva Auvinen, Marjatta Airas, Eeva Tenkanen, Sarianna Salminen, Riikka Hakola, Johanna Tuomi, Chieko Okabe-Silvasti ja Anitta Ranta saivat hekin kokea Hiidenvuoren kesäyön tunnelman varsinkin konserttiin pysyvästi liitetyssä loppuduetossa: Oskar Merikannon Aleksis Kiven runoon säveltämän Jo valkenee kaukainen ranta musiikin ja säkein on saatu seurata, kuinka koillisest aurinko alkaa tehdä nousuaan.

Konsertteja on useimmiten säestänyt iittiläissyntyinen pianonsoiton lehtori Kirsi Saari, jolla nuotteineen on monikesäinen kokemus varautua myös tuulisen ja koleankin sään varalta – pyykkipoikia ja maalarinteippiä unohtamatta.

Vain kahdesti on poikettu normaalista konserttimallista. Kesällä 1990 runsas yleisöjoukko sai kuulla Vesa-Matti Loiria ja Olli Ahvenlahtea – heidän aggregaattinsa jauhaessa vuorenrinteellä sähköä solistin ja säestyksen tarpeisiin. Uuden Kalevalan juhlavuonna 1999 helteisellä Hiidenvuorella soi iittiläisen Minna Raskisen kantele ja kuunneltiin, kuinka nykyajan runonlaulajamestari Taito Hoffren esitti A.J. Sjögrenin jo 1820-luvulla muistiinmerkitsemiä Maailma synty –runoja - Hiidenvuorella on muutamana kesänä (1998 – 2000) Iitin Ascot-tapahtumiin liittyen siirretty kuusankoskelaisen säveltäjä-muusikko Esa Kotilaisen luomaan ”muinaisperkussiiviseen” rumpujen ja maagisten laulujen Hiiden huuto –maailmaan.

Kahdesti on sateinen sää pakottanut siirtämään konsertin Hiidenvuorelta: 1994 Iitin kirkkoon ja 1998 sateensuojaan Urajärven maisemiin saukonkallion lavalle. – Ihmeesti on kuitenkin säiden haltija yökonsertteja suosinut.

Yökonserttien järjestäminen alkoi vähitellen siirtyä Iitin kulttuuritoimelta Iitin Musiikkijuhlayhdistyksen harteille. Kesällä 2000 järjestyksessä 15. konsertin solisteina Kirsi Saaren säestyksellä esiintyivät baritoni Marko Puustinen ja sopraano Nina Ahola. Seuraavan vuoden sopraanoa Mari Paloa odotettiin Hiidenvuoren yössä kiinnostuneina, tulihan hän suoraan Mäntyharjulta Merikanto-laulukilvasta loistavasti menestyneenä iittiläisjuurisen Tomi Metsäkedon vierelle.

Lappeenrannan laulukilpailujen löytö baritoni Arttu Kataja ja sopraano Hanna Kronqvist keräsivät vuonna 2002 musiikinystävät vuorelle Iitin Musiikkijuhlayhdistyksen järjestämään yökonserttiin. – Ja sitten kesäkuussa 2003 Hiidenvuoren yökonsertti tuli ”virallisesti” ensimmäisten Iitin musiikkijuhlien myötä niiden päätöskonsertiksi, jossa esiintyivät juhlien solistit baritoni Petteri Salomaa ja sopraano Pia Freund säestäjänään pianisti Henri Sigfridsson. Petteri Salomaa toimi ansiokkaasti myös konsertin juontajana.

Iitin musiikkijuhlien vuoden 2004 päätöskonserttiin Hiidenvuorelle noustiin kuuntelemaan sopraano Mari Paloa ja baritoni Jaakko Kortekangasta sekä heidän säestäjäänsä musiikkijuhlien toista pianistia Risto Laurialaa.

Hiidenvuoren yökonserttien erikoisuutena on pidetty alusta lähtien pianon kantamista korkealle vuorelle - ja vieläpä sen saamista alas kesäyön hämärässä konserttiyleisön poistuessa kallioista ja kivistä polkua kulkien. Iittiläisille urheiluseuroille, Iitin Pyrinnölle ja Kausalan Yritykselle, tehtävästä on muodostunut vuorovuosina kesäinen kunniatehtävä, johon liittyy myös autojen paikoituksesta huolehtiminen ja josta saadaan myös kohtuullinen korvaus. Piano on kulttuuritoimen hankintoja. – Vuoden 1988 konsertti kiinnosti myös TV-dokumentin tekijää Untamo Eerolaa, jonka omalla tavallaan suomalaista hulluutta kuvaavassa ja ranskaksi selostetussa filmissä esiintyivät Pertti Lehtisen ja Pia Raanojan lisäksi tärkeässä osassa myös pianonkantajat. Ohjelman nimi oli Konsertti 6 km.

Yllä olevan tekstin on koonnut saamastaan luettelosta ja omista muistikuvistaan Marja Pullinen 17.5.2004

Lähde: Wäinö Sola: Wäinö Sola kertoo I – II, WSOY, Porvoo, 1951 – 1952

Pianot ja Flyygelit Hiidenvuorella - historiaa

2007-03-30T14:49:00.002+03:00

HIIDENVUOREN KONSERTTIEN HISTORIAA

Iitin musiikkijuhlien päätöskonsertilla Hiidenvuoreen kesäyössä on pitkät perinteet. Tänä kesänä tulee kuluneeksi tasan 90 vuotta siitä, kun ensimmäisen kerran kannettiin miehissä pianoa heinäkuun 5. päivänä Hiidenvuorella pidettyjen kesäjuhlien musiikkiohjelmia varten. Elettiin vuotta 1914, jolloin silloiset Mankalan koskiseudun kesäiittiläiset eli oopperalaulaja Väinö Soila perheineen ja Kansallisteatterin näyttelijäpariskunta Evert ja Kirsti Suonio pääsivät toteuttamaan ideansa upeasta matkailukohteesta Hiidenvuoresta myös juhlapaikkana. Yhdessä Suomen Matkailijayhdistyksen kanssa oli jo keväällä rakennettu vuorelle esiintymislava paviljonkeineen ja näkötorniakin oli suunniteltu.

Pianoa tarvittiin Väinö Solan ja Evert Suonion esittämien kansanlaulujen säestykseen, muusta musiikista vastasi maankuulu kapellimestari A. Apostol soittokuntineen. Runebergin Heinäkuun viides päivä –runon lausui Kirsti Suonio. Kansallisteatterin näyttelijät esittivät pääohjelmana Evert Suonion kirjoittaman Hiiden vuoren vihkiäiset. Juhla päättyi yleiseen karkeloon.

Yleisöä kuljetettiin kauniina kesäpäivänä Hiidensalmi-laivalla ja sen hinaamalla lotjalla Jokuesta sahan rannasta, jonne oli Kausalasta junayhteys kapearaiteista rataa pitkin. Väkeä tuotiin laivalla myös Voikkaalta ja Jaalasta. Kun juhla oli ilmoitettu sanomalehdissäkin, kerrotaan yleisöä kertyneen jopa 3000 henkeä. melkoinen matkailu- ja kulttuuritapahtuma tuona ensimmäisen maailmansodan syttymisvuonna täällä Iitissä!

Hiidenvuoren juhlista oli suunniteltu perinnettä, mutta vain seuraavana kesänä 1915 samat puuhakkaat taiteilijat järjestivät nuo heinäkuun 5. päivän juhlat - pääohjelmanumerona silloin Kansallisteatterin näyttelijöiden esittämä Teuvo Pekkalan Tukkijoella - upean maiseman ja Kymellä samaan aikaan lipuvien tukkilauttojen toimiessa elävinä lavasteina.

Vasta 1930-luvulla noustiin seuraavan kerran Hiidenvuorelle kesäjuhlien merkeissä, kun Etelä-Iitin suojeluskunta ja lotat 1932 ja 1933 vastasivat järjestelyistä. Hiidensaaren omistaja Marlebäckin kuuluisa emäntä Hella Wuolijoki lainasi flyygelinsä, joka hinattiin saareen soutulautalla ja kannettiin miesvoimin vuorelle. Oopperalaulaja Väinö Sola oli vakioesiintyjä myös suojeluskunnan juhlissa. Vuodesta 1934 lähtien suojeluskunta järjesti juhannusjuhlia Mankalan koskilla aina viimeiseen rauhankesään 1939 asti. Painoa kannettiin niissäkin juhlissa Väinö Solan ja muiden laulajien säestystä varten.

Koonnut Marja Pullinen. Lähde: Iitin seutu 1.9.1977- Leo Haukkapää: Historiallinen Hiidenvuori

Kiireellä korkean vuoren...

2007-03-30T14:08:00.001+03:00

Tommi Hakala Hiidenvuorella 2005. Säestäjänä Kristian Attila.

Petteri Salomaa Hiidenvuorella 2003. Säestäjänä Henri Sigfridsson.
Hiidenvuoren yökonsertti on perinteisesti järjestetty kesäkuun lauantai-iltana auringon laskun aikoihin. Konsertti päättyy yleensä puolenyön jälkeen, kun tienoolla vallitsee suvisen yön harmaa myterä.
Nyt konsertin järjestänä on Iitin Musiikkijuhlayhdistys, aikaisemmin Iitin kulttuuritoimi.

Pianon kantaminen vuorelle

2007-03-29T23:19:00.001+02:00

Hiidenvuorella on perinteisesti järjestetty kesäinen yökonsertti. No - konsertin laulajia tietenkin pitää säestää pianolla! Kannetaan piano vuorelle - muusikot tulevat perässä! Konsertin jälkeen kesäisen yön hämäryydessä piano sitten saatellaan myös alas vuorelta. Iittiläiset urheiluseurat suorittavat urakan.

Vanhat iittiläiset sanoivat "Hiitevvuor"

2007-03-29T22:29:00.000+02:00

Aino Vallin mainio iittiläisen murteen sanakirja kertoo, että vuortan kutsuttiin nimellä Hiitevvuor. Aino Valli kirjoittaa: "vanhukset käyttivät poikkeuksetta muotoa Hiitevvuor, koska heille oli kerrottu monien hiiten asuneen vuoressa. Kysyessäni, mikseivät he sano Hiilevvuor, vastauksissa oli viite monikkoon, esim. Niit ol pal; sit vast Hiitevvuor. Sijaintinsa ja jylhän ulkomuotonsa puolesta Hiitevvuor sopi luonnontarullisten olioiden asuinpaikaksi."
Muuten iittiläiseen murteeseen kuuluu sanoa d-äänne l-äänteenä; sen tähden = sen tählen.

Sama sanakirja kertoo, että hiisi tarkoitti useimmiten vedenhaltijaa, joka saattoi asua vedessä tai veden partaalla olevalla vuorella, tai jättiläistä taikka sitten sanaa käytettiin lievänä kirosanana; Meh hiiteh!
"Järves se asu; sellai vellamon tapai se ol. Siit tul kerran seh hiilev vaimo kyläst hakeh vyhlinpuuta, pyys viiksiv vaaksitint. Toisen kerran se hak pohlint, pyys höyhym pöyhitint. "

Varo kuitenkin!

2007-03-29T22:18:00.000+02:00

Hiidenvuoren läntinen seinämä on jyrkkä ja korkea. Kipuaminen on parasta tehdä polkua pitkin. Polku lähtee paikoitusalueelta metsään ja kiertää vuoren kiviseinämän etelästä idän puolelle ja nousee sieltä sileille, pyörähtäville kallioille, joilta ei enää olekaan pitkä matka huipulle.

Vuoren kukkuralla

2007-03-29T22:14:00.000+02:00

Kun olet kesäisenä päivänä kivunnut Hiidenvuoren laelle, silmäsi näkevät perussuomalaisen järvimaiseman. Alhaalla siintelevät monet lähijärvien selänteet. Ja lähimpänä Kymijoki jatkaa rauhallisena matkaansa.

Jyrkkää seinämää

2007-03-29T21:36:00.000+02:00

Hiidenvuoren geologinen rakenne on sarvivälkerapakivisten juonteiden ja graniitin kahtauspaikkaa. Kuvassa on mäen pystysuoraa kallioseinämää, jossa näkyy rakenteiden vinous.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen sivuilta löytyy tietoa myös Hiidenvuoren luonnosta.
Hiidenvuori on jäänne ikivanhasta vuoristosta. Ajan hammas on syönyt vuoristoa niin, että enää on muutamien huippujen jäännöksiä siitä muistuttamassa. Hiidenvuoren kalliolaki on Iitin kunnan omistama virkistys- ja suojelualue.

Hiidenvuori

2007-03-29T21:27:00.001+02:00

Iitin Hiidenvuori sijaitsee eteläisessä Suomessa, Iitin kunnan Lyöttilän kylässä. Kymijoki tekee mutkiaan Iitin kohdalla ja välillä laajenee järvimäiseksi vesistöksi. Niin on silläkin kohdalla, missä Kymijoen vedestä nousee Hiidensaaren niemi ja sen korkein kohta, Hiidenvuori. Siitä joki jatkaa matkaansa kohti Voikkaata ja Kuusankoskea.
Hiidenvuori nousee meren tasosta laskien aina 120 metrin korkeuteen asti. Hiekkaisen, kangasmaastoisen saaren päässä tämä kallioinen, jyrkkäreunainen mäki on vaikuttavan näköinen.