30.3.07

Tunnelmoidaan...





Hiidenvuorella voi tunnelmoida päivällä tai yöllä. Värejä ja kuvajaisia luonnosta löytyy ylen määrin.
Kuvat 1, 2 ja 4: Miia Närkki, kuva 3: A. Tikkanen.

Yleisö saapuu ja odottaa taiteilijoita



Esiintyjät Hiidenvuorella 1986 -

Hiidenvuoren yökonsertit 1986 -

1986: Keskiyön Sola–konsertti
Kari Kuoppa, tenori
Markus Lehtinen, piano
Kaarina Virolainen, lausunta (TV)
1987: Kausalan Naislaulajat
Iitin Kansantanssijoiden lapsiryhmä
1988: Pertti Lehtinen
Pia Raanoja
Riitta Ingelin, piano (TV)
1989: Pertti Lehtinen, baritoni
Margareta Haverinen, mezzosopraano
Colin Hansen, piano
1990: Vesa-Matti Loiri
Olli Ahvenlahti, säestys (aggregaatti)
1991: Pertti Lehtinen
Ritva Auvinen, sopraano
Kirsi Saari, piano
1992: Pertti Lehtinen
Marjatta Airas, mezzosopraano
Kirsi Saari, piano
1993: Pertti Lehtinen
Eeva Tenkanen, sopraano
Kirsi Saari, piano
Hellan helmiä Hiidenvuorella 11.6.
1994: Pertti Lehtinen
Sarianna Salminen, sopraano
Kirsi Saari, piano (Iitin kirkossa)
1995: Pertti Lehtinen
Riikka Hakola, sopraano
Kirsi Saari, piano
1996: Pertti Lehtinen
Johanna Tuomi, sopraano
Maarit Hako, piano
1997: Pertti Lehtinen
Chieko Okabe-Silvasti, sopraano
Maarit Hako. piano
1998: Pertti Lehtinen
Anitta Ranta, sopraano
Raimo Lintuniemi, juonto
Kirsi Saari, piano (?) (Saukonkalliolla)
Hiienhuuto – rumpukonsertti
1999: Minna Raskinen, kantele
Taito Hoffren, runonlaulu
Hiienhuuto – rumpukonsertti
2000: Nina Ahola, sopraano
Marko Puustinen, baritoni
Kirsi Saari, piano
Hiienhuuto – rumpukonsertti
2001: Mari Palo, sopraano
Tomi Metsäketo, tenori
? piano
(järjestäjänä Iitin Musiikkijuhlayhdistys ry: )
2002: Hanna Kronqvist, sopraano
Arttu Kataja, baritoni
Hanna Kuosmanen, piano
2003: Pia Freund, sopraano
Petteri Salomaa, baritoni
Henri Sigfridsson, piano
2004: Mari Palo, sopraano
Jaakko Kortekangas, baritoni
Risto Lauriala, piano
2005: Tommi Hakala, baritoni
Hanna-Leena Haapamäki, sopraano
Kristian Attila
2006: Tuija Knihtilä, sopraano
Gabriel Suovanen, baritoni
Risto Lauriala, piano
2007: Johanna Rusanen, sopraano
Petteri Salomaa, baritoni
Risto Lauriala, piano
2008: Helena Juntunen, sopraano
             Ville Rusanen, baritoni
            Antti Hotti, piano
2009:  Tiina-Maija Koskela, sopraano
           Raimo Sirkiä,tenori
           Kirsi Saari, piano
2010:  Marjukka Tepponen, sopraano
            Waltteri Torikka, baritoni
            Kirsi Saari, paino
2011:   Taina Piira, sopraano
             Jaakko Ryhänen, basso
             Seppo Hovi, piano ja harmonikka
2012:  Johanna Rusanen-Kartano, sopraano
           Ville Rusanen, baritoni
            Risto Lauriala, piano
2013:  Lilli Paasikivi, mezzosopraano
           Mika Pohjonen, tenori
           Johannes Piirto, piano 
2014:  Tuuli Takala, sopraano
           Jaakko Kortekangas, baritoni
           Risto Lauriala, piano
2015: Johanna Kalmari, sopraano; 
          Juha Uusitalo, bassobaritoni; 
          Kristian Attila, piano


Hiidenvuoren yökonsertit 1986 - 2004


Iitin kulttuurilautakunta alkoi elvyttää vanhoja perinteitä 1970-luvulla. Joka toinen vuosi (1978 – 84) järjestettyjen Kesätiltu-tapahtumien yhteydessä Hiidenvuorella esiintyi valtakunnallisiin Suomi soi –tapahtumiin liittyen kuoroja ja näytelmäpiiriläisiä, siellä tanhuttiin ja järjestettiin yhteislaulutilaisuuksia. Silloin vielä tyydyttiin vain hanurin kantamiseen.

Kuvassa tenori Tommi Hakala, pianisti Kristian Attila ja tällä kertaa avustajana toiminut Kirsi Saari tutkivat. miten nuotit pysyisivät telineessään. Vuosi on 2005.

Kesäkuussa 1986 pidettiin ensimmäinen keskiyön konsertti Hiidenvuorella Väinö Solan ja Suonioiden aikoja muistellen. Piano kannettiin vuorelle Markus Lehtistä varten, joka säesti konsertin solistia tenori Kari Kuoppaa. Kaarina Virolainen jatkoi Kirsti Suonion perinnettä lausumalla kesäyöhön sopivia runoja. Vähäinen tihkusade ei haitannut vuorelle, tosin ei aivan korkeimmalle kohdalle noussutta yleisöä. - Seuraavana kesänä 1987 esiintyivät Kausalan Naislaulajat ja Iitin Kansantanssijoiden lapsiryhmä.

Kesällä 1988 alkoi iittiläisen oopperalaulaja-baritonin Pertti Lehtisen kausi Hiidenvuoren yökonserttien solistina, joka suunnitteli suomalaiseen kesämaisemaan sopivan ohjelmiston ja järjesti parikseen tunnettuja sopraanoja. Pia Raanoja, mezzosopraano Margareta Haverinen, Ritva Auvinen, Marjatta Airas, Eeva Tenkanen, Sarianna Salminen, Riikka Hakola, Johanna Tuomi, Chieko Okabe-Silvasti ja Anitta Ranta saivat hekin kokea Hiidenvuoren kesäyön tunnelman varsinkin konserttiin pysyvästi liitetyssä loppuduetossa: Oskar Merikannon Aleksis Kiven runoon säveltämän Jo valkenee kaukainen ranta musiikin ja säkein on saatu seurata, kuinka koillisest aurinko alkaa tehdä nousuaan.

Konsertteja on useimmiten säestänyt iittiläissyntyinen pianonsoiton lehtori Kirsi Saari, jolla nuotteineen on monikesäinen kokemus varautua myös tuulisen ja koleankin sään varalta – pyykkipoikia ja maalarinteippiä unohtamatta.

Vain kahdesti on poikettu normaalista konserttimallista. Kesällä 1990 runsas yleisöjoukko sai kuulla Vesa-Matti Loiria ja Olli Ahvenlahtea – heidän aggregaattinsa jauhaessa vuorenrinteellä sähköä solistin ja säestyksen tarpeisiin. Uuden Kalevalan juhlavuonna 1999 helteisellä Hiidenvuorella soi iittiläisen Minna Raskisen kantele ja kuunneltiin, kuinka nykyajan runonlaulajamestari Taito Hoffren esitti A.J. Sjögrenin jo 1820-luvulla muistiinmerkitsemiä Maailma synty –runoja - Hiidenvuorella on muutamana kesänä (1998 – 2000) Iitin Ascot-tapahtumiin liittyen siirretty kuusankoskelaisen säveltäjä-muusikko Esa Kotilaisen luomaan ”muinaisperkussiiviseen” rumpujen ja maagisten laulujen Hiiden huuto –maailmaan.

Kahdesti on sateinen sää pakottanut siirtämään konsertin Hiidenvuorelta: 1994 Iitin kirkkoon ja 1998 sateensuojaan Urajärven maisemiin saukonkallion lavalle. – Ihmeesti on kuitenkin säiden haltija yökonsertteja suosinut.

Yökonserttien järjestäminen alkoi vähitellen siirtyä Iitin kulttuuritoimelta Iitin Musiikkijuhlayhdistyksen harteille. Kesällä 2000 järjestyksessä 15. konsertin solisteina Kirsi Saaren säestyksellä esiintyivät baritoni Marko Puustinen ja sopraano Nina Ahola. Seuraavan vuoden sopraanoa Mari Paloa odotettiin Hiidenvuoren yössä kiinnostuneina, tulihan hän suoraan Mäntyharjulta Merikanto-laulukilvasta loistavasti menestyneenä iittiläisjuurisen Tomi Metsäkedon vierelle.

Lappeenrannan laulukilpailujen löytö baritoni Arttu Kataja ja sopraano Hanna Kronqvist keräsivät vuonna 2002 musiikinystävät vuorelle Iitin Musiikkijuhlayhdistyksen järjestämään yökonserttiin. – Ja sitten kesäkuussa 2003 Hiidenvuoren yökonsertti tuli ”virallisesti” ensimmäisten Iitin musiikkijuhlien myötä niiden päätöskonsertiksi, jossa esiintyivät juhlien solistit baritoni Petteri Salomaa ja sopraano Pia Freund säestäjänään pianisti Henri Sigfridsson. Petteri Salomaa toimi ansiokkaasti myös konsertin juontajana.

Iitin musiikkijuhlien vuoden 2004 päätöskonserttiin Hiidenvuorelle noustiin kuuntelemaan sopraano Mari Paloa ja baritoni Jaakko Kortekangasta sekä heidän säestäjäänsä musiikkijuhlien toista pianistia Risto Laurialaa.

Hiidenvuoren yökonserttien erikoisuutena on pidetty alusta lähtien pianon kantamista korkealle vuorelle - ja vieläpä sen saamista alas kesäyön hämärässä konserttiyleisön poistuessa kallioista ja kivistä polkua kulkien. Iittiläisille urheiluseuroille, Iitin Pyrinnölle ja Kausalan Yritykselle, tehtävästä on muodostunut vuorovuosina kesäinen kunniatehtävä, johon liittyy myös autojen paikoituksesta huolehtiminen ja josta saadaan myös kohtuullinen korvaus. Piano on kulttuuritoimen hankintoja. – Vuoden 1988 konsertti kiinnosti myös TV-dokumentin tekijää Untamo Eerolaa, jonka omalla tavallaan suomalaista hulluutta kuvaavassa ja ranskaksi selostetussa filmissä esiintyivät Pertti Lehtisen ja Pia Raanojan lisäksi tärkeässä osassa myös pianonkantajat. Ohjelman nimi oli Konsertti 6 km.

Yllä olevan tekstin on koonnut saamastaan luettelosta ja omista muistikuvistaan Marja Pullinen 17.5.2004

Lähde: Wäinö Sola: Wäinö Sola kertoo I – II, WSOY, Porvoo, 1951 – 1952

Pianot ja Flyygelit Hiidenvuorella - historiaa

HIIDENVUOREN KONSERTTIEN HISTORIAA

Iitin musiikkijuhlien päätöskonsertilla Hiidenvuoreen kesäyössä on pitkät perinteet. Tänä kesänä tulee kuluneeksi tasan 90 vuotta siitä, kun ensimmäisen kerran kannettiin miehissä pianoa heinäkuun 5. päivänä Hiidenvuorella pidettyjen kesäjuhlien musiikkiohjelmia varten. Elettiin vuotta 1914, jolloin silloiset Mankalan koskiseudun kesäiittiläiset eli oopperalaulaja Väinö Soila perheineen ja Kansallisteatterin näyttelijäpariskunta Evert ja Kirsti Suonio pääsivät toteuttamaan ideansa upeasta matkailukohteesta Hiidenvuoresta myös juhlapaikkana. Yhdessä Suomen Matkailijayhdistyksen kanssa oli jo keväällä rakennettu vuorelle esiintymislava paviljonkeineen ja näkötorniakin oli suunniteltu.

Pianoa tarvittiin Väinö Solan ja Evert Suonion esittämien kansanlaulujen säestykseen, muusta musiikista vastasi maankuulu kapellimestari A. Apostol soittokuntineen. Runebergin Heinäkuun viides päivä –runon lausui Kirsti Suonio. Kansallisteatterin näyttelijät esittivät pääohjelmana Evert Suonion kirjoittaman Hiiden vuoren vihkiäiset. Juhla päättyi yleiseen karkeloon.

Yleisöä kuljetettiin kauniina kesäpäivänä Hiidensalmi-laivalla ja sen hinaamalla lotjalla Jokuesta sahan rannasta, jonne oli Kausalasta junayhteys kapearaiteista rataa pitkin. Väkeä tuotiin laivalla myös Voikkaalta ja Jaalasta. Kun juhla oli ilmoitettu sanomalehdissäkin, kerrotaan yleisöä kertyneen jopa 3000 henkeä. melkoinen matkailu- ja kulttuuritapahtuma tuona ensimmäisen maailmansodan syttymisvuonna täällä Iitissä!

Hiidenvuoren juhlista oli suunniteltu perinnettä, mutta vain seuraavana kesänä 1915 samat puuhakkaat taiteilijat järjestivät nuo heinäkuun 5. päivän juhlat - pääohjelmanumerona silloin Kansallisteatterin näyttelijöiden esittämä Teuvo Pekkalan Tukkijoella - upean maiseman ja Kymellä samaan aikaan lipuvien tukkilauttojen toimiessa elävinä lavasteina.

Vasta 1930-luvulla noustiin seuraavan kerran Hiidenvuorelle kesäjuhlien merkeissä, kun Etelä-Iitin suojeluskunta ja lotat 1932 ja 1933 vastasivat järjestelyistä. Hiidensaaren omistaja Marlebäckin kuuluisa emäntä Hella Wuolijoki lainasi flyygelinsä, joka hinattiin saareen soutulautalla ja kannettiin miesvoimin vuorelle. Oopperalaulaja Väinö Sola oli vakioesiintyjä myös suojeluskunnan juhlissa. Vuodesta 1934 lähtien suojeluskunta järjesti juhannusjuhlia Mankalan koskilla aina viimeiseen rauhankesään 1939 asti. Painoa kannettiin niissäkin juhlissa Väinö Solan ja muiden laulajien säestystä varten.

Koonnut Marja Pullinen. Lähde: Iitin seutu 1.9.1977- Leo Haukkapää: Historiallinen Hiidenvuori

Kiireellä korkean vuoren...

Tommi Hakala Hiidenvuorella 2005. Säestäjänä Kristian Attila.

Petteri Salomaa Hiidenvuorella 2003. Säestäjänä Henri Sigfridsson.
Hiidenvuoren yökonsertti on perinteisesti järjestetty kesäkuun lauantai-iltana auringon laskun aikoihin. Konsertti päättyy yleensä puolenyön jälkeen, kun tienoolla vallitsee suvisen yön harmaa myterä.
Nyt konsertin järjestänä on Iitin Musiikkijuhlayhdistys, aikaisemmin Iitin kulttuuritoimi.

29.3.07

Pianon kantaminen vuorelle

Hiidenvuorella on perinteisesti järjestetty kesäinen yökonsertti. No - konsertin laulajia tietenkin pitää säestää pianolla! Kannetaan piano vuorelle - muusikot tulevat perässä! Konsertin jälkeen kesäisen yön hämäryydessä piano sitten saatellaan myös alas vuorelta. Iittiläiset urheiluseurat suorittavat urakan.





Vanhat iittiläiset sanoivat "Hiitevvuor"

Aino Vallin mainio iittiläisen murteen sanakirja kertoo, että vuortan kutsuttiin nimellä Hiitevvuor. Aino Valli kirjoittaa: "vanhukset käyttivät poikkeuksetta muotoa Hiitevvuor, koska heille oli kerrottu monien hiiten asuneen vuoressa. Kysyessäni, mikseivät he sano Hiilevvuor, vastauksissa oli viite monikkoon, esim. Niit ol pal; sit vast Hiitevvuor. Sijaintinsa ja jylhän ulkomuotonsa puolesta Hiitevvuor sopi luonnontarullisten olioiden asuinpaikaksi."
Muuten iittiläiseen murteeseen kuuluu sanoa d-äänne l-äänteenä; sen tähden = sen tählen.

Sama sanakirja kertoo, että hiisi tarkoitti useimmiten vedenhaltijaa, joka saattoi asua vedessä tai veden partaalla olevalla vuorella, tai jättiläistä taikka sitten sanaa käytettiin lievänä kirosanana; Meh hiiteh!
"Järves se asu; sellai vellamon tapai se ol. Siit tul kerran seh hiilev vaimo kyläst hakeh vyhlinpuuta, pyys viiksiv vaaksitint. Toisen kerran se hak pohlint, pyys höyhym pöyhitint. " Tarina Lyöttilän pojasta ja Hiilen tyttärestä.

Varo kuitenkin!

Hiidenvuoren läntinen seinämä on jyrkkä ja korkea. Kipuaminen on parasta tehdä polkua pitkin. Polku lähtee paikoitusalueelta metsään ja kiertää vuoren kiviseinämän etelästä idän puolelle ja nousee sieltä sileille, pyörähtäville kallioille, joilta ei enää olekaan pitkä matka huipulle.

Vuoren kukkuralla

Kun olet kesäisenä päivänä kivunnut Hiidenvuoren laelle, silmäsi näkevät perussuomalaisen järvimaiseman. Alhaalla siintelevät monet lähijärvien selänteet. Ja lähimpänä Kymijoki jatkaa rauhallisena matkaansa.

Jyrkkää seinämää

Hiidenvuoren geologinen rakenne on sarvivälkerapakivisten juonteiden ja graniitin kahtauspaikkaa. Kuvassa on mäen pystysuoraa kallioseinämää, jossa näkyy rakenteiden vinous.
Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen sivuilta löytyy tietoa myös Hiidenvuoren luonnosta.
Hiidenvuori on jäänne ikivanhasta vuoristosta. Ajan hammas on syönyt vuoristoa niin, että enää on muutamien huippujen jäännöksiä siitä muistuttamassa. Hiidenvuoren kalliolaki on Iitin kunnan omistama virkistys- ja suojelualue.

Hiidenvuori

Iitin Hiidenvuori sijaitsee eteläisessä Suomessa, Iitin kunnan Lyöttilän kylässä. Kymijoki tekee mutkiaan Iitin kohdalla ja välillä laajenee järvimäiseksi vesistöksi. Niin on silläkin kohdalla, missä Kymijoen vedestä nousee Hiidensaaren niemi ja sen korkein kohta, Hiidenvuori. Siitä joki jatkaa matkaansa kohti Voikkaata ja Kuusankoskea.
Hiidenvuori nousee meren tasosta laskien aina 120 metrin korkeuteen asti. Hiekkaisen, kangasmaastoisen saaren päässä tämä kallioinen, jyrkkäreunainen mäki on vaikuttavan näköinen.